Täälä tervehtii vuosisadan kuumetaudin kourissa oleva epäaktivoitunut bloggaaja. Tänään on parempi päivä jo, mitä nyt ääntä ei tule, niin ajattelin päivitellä tännekkin pitkästä aikaa.
Hui hurjuus kuinka paljon on ehtinyt tapahtumaan viime päivityksestä. Muutin Helsinkiin ja siinä samassa löysin itselleni uuden miehen ja tämähän päätyi nopeasti siihen, että muutimme yhteen ja Helsingin asunnolle sai sanoa hyvästit. Nyt olen sitten onnellisesti avovaimon roolissa taas ja asustelen ihanassa pienessä rivitalopätkässä johon on muuttamassa viikonloppuna myös pikkuruinen karvainen asukki, cockeri pentu Hamlet <3
Kun erosin edellisestä suhteestani olin aivan hukassa. Päätin kokea kaiken sen mitä halusin vielä kokea, eli lähdin säätämään. Tein tunnukset alastomaan suomeen (noloa kyllä) ja sieltä sain yllättävän paljon positiivista kommenttia kropastani, joka tuntui hyvältä. Ehken olekkaan ryhävalas? Noh, sitä kautta, ja vähän muitakin reittejä, sitten löytyi yksi jos toinenkin yhden illan juttu. Muutama niistä meni vähän liian vakavaksi ja kummassakin tapauksessa selvisi, että kyseinen mies on varattu. Olin rikki ja hajalla. En luottanut enään ainoaankaan mieheen ja olin varmaan itkenyt kyynel varantoni tyhjiksi.
Sitten tapasin ystäväni kautta rakkaimpani :) Kaikki muuttui sillä hetkellä. Tiesin, että nyt olen löytänyt sen mikä pitääkin ja niin tiesi hänkin. Kaikki on tämän kohtaamisen jälkeen edennyt nopeasti. Nyt asumme yhdessä, meille tulee koira ja oikeastaan me yritämme saada aikaan pientä masuasukkiakin (hys hys ;) ). Eilen tikutin ekan ovulaation. Herran jesta kehoni toimii kuten sen pitääkin !! Olen ihan fiiliksissä vieläkin :D
Ja tästä pääsemmekin aasin siltana minun tervehtymiseeni. Tuossa jokunen aika sitten minulle tapahtui jotain. En tiedä mitä, en todellakaan. Mutta minä vain tajusin, että tämä on nyt menneisyyttä. Minusta tulee terve ja teen kaiken sen eteen mikä pitää. Ja tässä päätöksessä pysyin. Olen lähes tulkoon terve! Syön normaalisti ja paino on noussut 53 kiloon. En pidä itsestäni vieläkään, mutta elämä on ihanaa. En sano, että kaikki ongelmat olisivat kadonneet, mutta nyt niitä on yksi vähemmän. Ja tämän kunniaksi minulle todettiin viime hokossa, että meidän mielestämme sinä olet nyt valmis. NIIN MITÄ ?!!! Olin ihan shokissa. Pärjäänkö omilla siivilläni ihan oikeasti? Näköjään he uskovat niin ja olen valmis ottamaan haasteen. Heihei syömishäiriöpoli. Uskallan nyt hypätä sieltä pois normaalille psykiatrisellepolille. Hurjaa, jännää, ihanaa ja pelottavinta ikinä. Katsotaan miten tälle tytölle käy. Toivon, että hyvin ja toivon, että pian voin kantaa mahassani uutta ihmettä, jonka takia kannattaakin olla terve <3
XXX
