sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

" Tahdon olla 45 kiloa ! Vai tahdonko? "


Mikä hitto on neljänkymmenenviiden kilon myytti? Tiedän hyvin monia anorektikkoja (pituudesta riippumatta), jotka hamuavat "terveeksi" painokseen 45 kiloa. Se ei ole liikaa alipainoa, elimistö toimii ihan ok, mutta se on silti alipaino. Se on todella laiha, mutta ei sairalla tavalla laiha.

Itsekkin olen aivan koko paranemisprosessini aikana haaveillut 45 kilosta. Miksi? En tiedä. Se vain jostain syystä vetää puoleensa. Uskon, että juuri siitä syystä, että se on kompromissi anoreksialle. Vaikka kuinka haluaisi parantua niin silti joku pienen pieni ääni päässä huutaa anoreksiaan päin. Anoreksialle riittää aluksi edes se 45 kiloa. Mutta siinä se juju onkin - ALUKSI. Ei se siihen jää. Seuraavaksi anoreksia haluaa 40 kiloa ja kierre on valmis.

Miksi siis hamuta jotain minkä tietää tuottavan lopulta itselle vain tuskaa? Miksei voisi nauttia ihanasta elämästä ja voida hyvin. Elämästä, jossa ei ole kaloreita tai vaa'an lukemia. Emme me oikeasti ole niin arvottomia, että ainoastaan paino arvottaa meidät. Niin se vaan ei mene. Siispä ei, 45 kiloa ei ole ratkaisu. Luulet ehkä nyt niin, mutta sitä se ei ole. Aito onnellisuus on ainut mikä ratkaisee ja sillä ei ole mitään tekemistä jonkun hullun vaa'an lukeman kanssa.

Haluan myös linkittää yhden mielenkiintoisen sivuston, mutta toivon, että jos on yhtään epävarma itsestään niin ei mene sinne. Kyseessä siis on sellainen sivusto jonne voi syöttää painon, pituuden, housun koon ja paidan koon jolloin kone etsii kuvia sellaisista ihmisistä jotka täyttävät nämä kriteerit. Haluan kuitenkin muistuttaa, että kuvat eivät vastaa aina todellisuutta. Jokainen on ihan erillainen ja noihin asioihin vaikuttaa niin moni eri asia. Katsokaa siis omalla vastuulla, ilman vertailua itseensä ja vain omasta mielenkiinnosta: www.mybodygallery.com

4 kommenttia:

  1. Olet oikeassa; anoreksian kanssa ei voi tehdä kompromisseja. Ja harvan normaalipaino on 45 kg. Ja jos sitä rupeaa siinä pitämään, joutuu oikeasti näkemään työtä sen eteen. Ja oikean normaalipainon etteenhän ei tarvitse nähdä vaivaa, se pysyy siinä itsestään oikealla ja normaalilla syömisellä! :)

    VastaaPoista
  2. järjen ääntä kuunnellen ja erilaiset "painotavoitteet" unohtaen elämästä voi oikeasti oppia nauttimaan. tätä myötä antaa mahdollisuuden ikuisen numeroajattelun sijaan parantumiselle ja elämälle! keho kyllä löytää ajan kanssa oman tavoitepainonsa ja sen, missä sen on hyvä olla. :)

    tsemppiä taisteluun! olet kaunis! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen alkannut huomaamaan, että elämä on parempaa ilman "anorektisia tavoitteita". Elämästä voi aidosti nauttia ja se on ihanaa :) Kyllä keho kertoo minulle parhaimman totuuden, sitä pitää vain oppia kuuntelemaan :)

      Poista