Ups and downs and big downs

Olen yksi iso ihmisjojo. Jojoilen monilla eri saroilla. Painoni ja syömiseni ovat suuressa oravanpyörässä, jossa eräänä päivänä syön niukasti ja seuraavana päivänä syön ihan kaiken mikä vähänkään irtoaa kaapeista. Löysin itseni jopa eilen pitkästä aikaa vessan lattialta sormet kurkussa..Lopputulos oli sama kuin ennenkin. Linnea kirkuu korvaani, että oksenna se myrkky pois elimistöstäsi minkä juuri söit, mutta en minä osaa.

Mielialani on myös yhtä vuoristorataa. Joskus on hyviä päiviä ja olen onnellinen. Nauran aidosti ja minulla on hyvä olla. Toisena päivänä olen hyvin väsynyt enkä jaksa innostua mistään, suoritan vain päivän jotenkuten ja toivon, että olisi jo huominen. Sitten on vielä nämä päivät jolloin mieliala on niin syvällä maassa kuin vain mahdollista. Silloin tahtoisin turvautua taas uskolliseen terääni, mutta olen antanut sen pois. Minulla on enää yksi ainut terottimenterä ja sekin on meikkien terotukseen, joten se on ja pysyy kiinni terottimessa eikä uppoa minuun. Toisaalta on puukot ja muut terät olemassa, mutta niihin en ole vielä kajonnut... ne eivät ole niin hyviä.

Tahtoisin lopulta jo tietää kuinka olla. Tahtoisin löytää sen todellisen onnen. Sen oikean onnellisen tilan, missä minun on hyvä olla. Yritän tavoitella sitä nyt muokkaamalla kroppaani, mutta olen hyvin skeptinen senkin suhteen. En ole onnistunut ennenkään niin miksi sitten nytkään. Hopeless !

" Mä nään nimmarijonoissa viilletyt ranteet.
Pahan olon pulpetteihin piirretyn kanteen.
Pedon merkit on muotii tääl,
eikä laput silmil lähimmäisen huolii nää.
Mut jos katseen nostaa omast navastaan,
näät, että hiljasinkin huutaa omal tavallaan.
Nätti tyttö ei uskalla syödä,
ja pahan pojan rauhottaa se, kun saa vaan lyödä. "

Brädi - Hätähuuto ft. Toni Wirtanen