Kun ihmisiltä kysytään itsetuhoisuudesta tulee luultavasti suurimmalle osalle ensimmäisenä mieleen viiltely. Tottahan se on. Viiltely on yksi näkyvimmistä itsetuhoisuuden keinoista ja jollain tapaa myös tabu. "Kukaan ei rakastu tyttöön, jolla on arpia." Paljon kohtaa myös ennakkoluuloja siitä, että viilteliät ovat huomiohuoria. Olen vahvasti eri mieltä. Ei kukaan oikeasti syyttä suotta viillä itselleen haavoja. Sehän sattuu. Miksi kukaan ihan vaan huvikseen satuttaa itseään? Ihmisen ei pitäisi pystyä siihen. Kunnes tapahtuu jotain mullistavaa mikä menee ihmisen itsesuojelun edelle,
esimerkiksi ahdistus.
Mutta sitten itsetuhoisuuden vaietumpi puoli. Mitä muuta on kuin viiltely? Esimerkiksi joku saattaa polttaa itseään, juoda holtittomasti, käyttää lääkkeitä väärin, pahoinpidellä itseään (hakata, kuristaa, nipistellä, raapia) ja kyllä, myös syömättömyys on itsetuhoisuutta. Iso osa edellämainituista keinoista ei jätä mitään pysyvää jälkeä, joten nehän eivät ole niin pahoja keinoja. Kyllä mustelmat katoavat. Ihmisten on helppo "unohtaa" asia kun siitä ei jää pysyviä merkkejä. Miten joku voi oikeasti olla niin ääliö kun luulee niin?! Miten itsensä kaltoinkohtelu voi olla ikinä ihan ok?
Otetaanpa toinen lähestymiskanta asiaan. Kuvitelkaa, että joku tekisi jotain näistä asioista jollekkin toiselle. Onko ihan ok, että joku hakkaa toisen sääreen mustelmia? Eipä taida olla. Siitä saa pahoinpitelysyytteen. Miksi tämä olisi siis hyväksyttävää kun sitä tekee itselle? Ilmeisesti perustelu on se, että jokainen saa tehdä itselleen mitä vaan. Tällähän minäkin perustelen itsetuhoisuuttani. Minun kroppani, ei se sinuun satu.
Olen käyttänyt itse suurinta osaa yllämainituista itsetuhoisuuden keinoista. En ole vielä löytänyt sitä todellista syytä miksi teen tätä. Kyllä, puran ahdistustani, mutta miksi näin. En todella tiedä. Näen kyllä sen todellisuuden ettei tämä ole oikein, mutta se ei muuta käyttäytymistäni. Jokaisella on omat syynsä toimia itselle haitallisella tavalla, mutta sille pitäisi pistää piste. Niin minun kuin kaikkien muidenkin. Mutta pyydän, että älkää pelätkö tai tuomitko meitä. Tämä on ongelma, johon tarvitsemme apua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti