 |
| I eat flowers because you are what you eat and I want to be beutiful |
Minulla oli tänään terapia-aika ja
punnitus. 48,95 kiloa eli bmi 18,4 eli alipaino. Mitä minun kuuluu
tuntea? Iloisuutta? Pettymystä? Mitä? Kaikista tunteista kuitenkin
valikoitui ylpeys. Linnea taputti olkapäälle ja oli iloinen, minä
ja hän olimme iloisia. Toki näin ei pitäisi olla, mutta en voi
itselleni mitään. En voi hallita tunteitani.
Toinen tunne mitä tunnen on
ikävä..Suuren suuri ikävä! Jouduin palaamaan kotiin poikaystäväni
luota, koska tänään tosiaan oli tuo terapia. Harmittaa..Haluaisin
olla mieluummin sielä. Sitä paitsi tänään meillä tuli täyteen
11 kuukautta. Hän on ollut minun kokonaiset 11 kuukautta ja olen
iloinen. Haluan parantua hänen takia, mutta myös hänen takiaan
haluan näyttää hyvältä (mitä en ole nyt). Haluan olla siro,
pieni ja kaunis. Haluan painaa 45 kiloa. Vai haluanko? Ehkäpä.
Tänään pääsin myös päättämään
viimein neljä kuukautta jatkuneen bongaus urakan. Näin cheekin.
Ujeah! Ajoi ohi mustalla avokatumaasturilla. Komeaa..Niin auto kuin
mieskin.
Kävin eilen kahvilla ja
jäätelöllä poikaystäväni ja hänen kaverinsa kanssa. Kyseinen
kaveri paljasti minulle jotain mitä hyvin harvat tietävät. Hän
luottaa minuun. Olin todella otettu. Jos joku voi luottaa minuun
niin ehken ole sittenkään niin kamala ihminen? Oltiin kyllä
varmasti oma hassu näkynsä eilen kun kävelimme kaikki kolme
käsikädessä, minä keskellä. Mutta nyt lätkää! Adios :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti