Anorektikon paljastukset osa 2

Minulla olisi varmaan tuhansia tunnustuksia anoreksia-ajaltani ja nyt ajattelin koota niitä taas. Osa niistä on hyvin noloja, mutta tahdon tunnustaa kaiken ääneen. Ehkä jotkut voivat huomata näistä, että omatkaan tekemiset eivät ole niin tuomittavia :)

1. Salasyöminen
   Kävin kerran salaa osastohoitoni alku aikoina kaupassa ostamassa jonkun juusto kinkku patonki hässäkän. Kehoni vain sattui huutamaan ruokaa ja SUOLAA. Sitä siis oli aivan aivan pakko saada. Noloa, myönän. En vain voinut itselleni mitään. Aliravittuna sitä tekee vaikka ja mitä.
2. Salaviiltely
   Olen kertonut tästä ilmeisesti aikaisemminkin, mutta eräänä päivänä varastin osastolta pokkana sakset ja nuppineulan, jotta voisin viilellä paremmin. Eilen myös iltapalan jälkeen viilsin pienen naarmun käteen hedelmäveitsellä jonka vein tiskikoneeseen. Pathetic?
3. Olin hellyyttä vailla oleva huomiohuora
   Sairauteni pahimmassa vaiheessa kaipasin hyvin paljon äitini hoivaa. Taannuin aivan lapsen tasolle. Olin voimaton ja tahdoin, että minusta pidettäisiin hyvää huolta minkä äiti tekikin. Kiitos! <3
4. Painon hurjan hurja nousu osastolla
   Monet osastolla olevat sanovat, että heidän painonsa tippuu aina tai, että heidän painonsa nousee vain jonkun 500 grammaa viikkoon. Ei minulla vaan! Pahimmillaan se nousee jopa 1,5 kiloa viikossa. Joskus harvoin jäänyt alle sen kilon tavoitteen ja laskenut vain ja ainoastaan kerran (puoli startissa = eka viikko).
5. Suuttuneena syöminen
   Olen parikin kertaa päättänyt syömistäni koskevan riidan siihen, että syön esimerkiksi leivän kunnon päälisillä ja margariinilla ihan vain vittuillakseni, että hähä pystynpäs tähän joten vittuako kyyläät mun syömisiäni.
6. Pro-ana tietämättömyys
   Olin hyyyyvin pitkän aikaa tietämätön koko pro-ana jutusta. En mä tarvinnut mitään ohjekirjaa siihen kuinka olla anorektikko. Kyllä kaikki toimintani tuli ihan omasta päästäni, ei mistään ”säännöstöstä”.
7. Alle 30 kilon tavoite
   Minua harmittaa yhä etten päässyt alle kolmeenkymmeneen kiloon. Tyhmää, mutta harmittaa.
8. Hakeuduin itse hoitoon
   Hakeuduin ensin itse omasta vapaasta tahdostani psykiatrisen sairaanhoitajan puheille. Tämä laittoi lähetteen syömishäiriö polille → en vastustanut. Polilla käymisen jälkeen pyysin ihan itse päästä osastolle. Tahdoin oikeasti ITSE parantua.
9. Luulin purukumin lihottavan
   Olihan siinä nyt ainakin 2 kaloria. Paranoid.
10. Olin ensimäiset viikot NIIN kateellinen muille kun niillä oli jälkiruoka ja mulla vain hedelmä päivällisellä.