Havahduin tilanteeseeni äsken kun kävin kaupassa. Tunsin ensimäitä kertaa koko reilun 3 kuukauden aikana samoja tuntemuksia kuin ennen osastolle joutumista. Pelkäsin ruokaa ja valitsin vain tuttuja ja turvallisia ruoka-aineita, joita ei ollut montaa. Tällä hetkellä uskallan syödä puuroa, viiliä ja salaattia. Muut ruuat tulee pakottaen ja oikeasti peläten. Välillä niinkin paljon pelkoa aiheuttaen etten syö enää. Maito on karsittu pois, jugurtista en uskalla unelmoidakkaan saati leivästä yms. Kaikki kuitenkin sellaisia asioita joita minun tulisi oikeasti syödä !Tilanne on tainnut sittenkin riistäytyä käsistä. Luulin tämän olevan täysin hallinnassa, mutta ei. Elämääni hallitsee jälleen ruoka, en minä. Voin rehellisesti sanoa, että nyt pelottaa. Tätä rataa taidan todella olla uudelleen osastolla. TÄMÄN ON LOPUTTAVA !
Aliravitsemuksellakin on varmasti osansa sairaiden ajatusten ja pelkojen palaamisessa; mitä vähemmän aivot saavat ruokaa, sitä vaikeampaa syömisestä tulee. Nyt kova tsemppi päälle, me uskotaan suhun! <3
VastaaPoistaTosiaan..Aliravitsemus. Miten olinkaan unohtanut tuon seikan. Vaikka en vielä suoranaisesti aliravittu olekkaan niin kyllä vähentynyt ruokamäärä vaikuttaa aivojen (varsinkin anorektisten aivojen) toimintaan. Siinä missä ruoka on pahin viholliseni niin samalla se on ainut lääke tähän sairauteen, ironista.
VastaaPoista